• Future 2020

Vastuullinen ruokakala kasvaa kiertovesilaitoksissa

Kotimainen kala on hiilijalanjäljeltään pääsääntöisesti ilmastoystävällistä ruokaa, mutta kalankasvatuksen ravinnepäästöt aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä niin sisävesialueilla kuin merellä. 


Kokonaiskuormitus on vähentynyt 90-luvulta lähtien selvästi parantuneiden ruokintatekniikoiden ja rehujen kehittymisen vuoksi, mutta ympäristövaikutusten vähentämiseksi kannattaa ostaa kiertovesilaitoksissa kasvatettua kalaa. 


Kiertovesikasvatuksessa kalat kasvatetaan sisämaassa altaissa, joiden vesi puhdistetaan ja käytetään yhä uudelleen. Perinteiseen kalankasvatukseen verrattuna kiertovesilaitokset käyttävät vähemmän vettä ja vedenpuhdistuksen myötä niistä syntyy myös vähemmän rehevöittäviä päästöjä. Esimerkiksi fosfori saadaan sidottua näin lähes kokonaan. Typpeä sen sijaan on vaikeampaa saada talteen, mutta myös sen osalta menetelmiä kehitetään koko ajan.


Suomessa kiertovesialtaissa on kasvatettu sampea, nieriää, siikaa ja kuhaa sekä viime aikoina myös kirjolohta. Suomen ruokakalatuotannosta jopa 95 % on kirjolohta, joten valitsemalla kotimaista, kiertovesilaitoksissa kasvatettua kirjolohta voi vaikuttaa omalta osaltaan kalan ympäristövaikutusten pienentämiseen. Sen hiilijalanjälki on jonkin verran luonnonkaloja suurempi, mutta toisaalta pienempi kuin esimerkiksi norjalaisella tuontilohella. 


Lähteinä on käytetty muun muassa Luonnonvarakeskuksen artikkeleita Kalatalouden kestävyys, Kiertovesikasvatus läpimurron kynnyksellä ja Ruokakalan kasvatus.




messarilogoweb.png
15112017_INFINE_Loho.png
  • fb
  • twitter
  • ig
  • linkedin

Sivustollamme käytetään evästeitä. Lisätietoa evästeiden käytöstä Tietosuoja -sivulla

 

 © Infine 2019